Dataa meistä – meille?

Viime vuosina on keskusteltu varsin paljon siitä, millaisia tietoja Internetin palveluntarjoajat keräävät asiakkaistaan, ja mitä ne näillä tiedoilla mahdollisesti tekevät tulevaisuudessa. Tällä välin me Internetin käyttäjät olemme lähes täysin palveluntarjoajien armoilla  siinä, millaisia tietoja Internet-toimistamme kerätään – sekä siinä, millaista tietoa Internet meille kunkin haun yhteydessä tarjoaa.

IFLA:n trendiraportin (2014) referoiman Oxford Internet Surveyn tutkimuksen mukaan ihmisten luottamus Internetin palveluntarjoajiin on vahvempi kuin luottamus muihin merkittäviin instituutioihin kuten sanomalehtiin, suuryrityksiin ja kansallisiin hallituksiin. Internetin todellinen valta on Googlen tapaisilla hakualgoritmeja tuottavilla suuryrityksillä, joilla on mahdollisuus hallita tiedon kanavia ja seurata tarkasti käyttäjien toimia keräten samalla tietoa mm. mainostajien käyttöön.

Palveluntarjoajat keräävät meistä tietoa siitä lähtien kun kirjaudumme tietokoneelle. Sähköpostiosoitteen ja muiden henkilökohtaisten tietojen syöttäminen tietoverkkoihin on nykyisin edellytys yhteiskunnallisesti välttämättömien asioiden hoidossa mm. viranomaispalveluiden käytössä. Sovellukset paitsi tallentavat uskollisesti itse tietojärjestelmiin syöttämäämme informaatiota myös keräävät huomaamattamme monenlaista muutakin dataa toimistamme.

”Lopulta lähes kaikki arkielämämme toiminnot tulevat tallentumaan dataksi jollekin digitaaliselle laitteelle” 

Internetin käyttömme profiloi meitä maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti, poliittisesti ja ammatillisesti. Käyttäjätottumuksemme määrittelevät meitä niin kuluttajina kuin sosiaalisina olentoinakin. Yksilöinä paljastamme itsestämme mieltymyksiämme, paheitamme ja fysiologisia ominaisuuksiamme. Erilaiset kuvapankit ja pilvipalvelut tallentavat ja julkaisevat tuottamiamme dokumentteja ja kuvia, joita me itse asiasanoitamme ja luokitamme. Tulevaisuudessa laitteet keräävät meistä entistä enemmän tietoa, jonka olemassaoloa emme välttämättä itse edes tiedosta. Tällaista tietoa edustaa esim. silmänliikkeisiimme perustuva data. Lopulta lähes kaikki arkielämämme toiminnot tulevat tallentumaan dataksi jollekin digitaaliselle laitteelle.

Internetin käyttäjistä kerättyä tietoa käytetään jo nyt mm. hakutulosten räätälöintiin ja markkinointiin. Käyttäessämme Internetin hakukoneita tai sosiaalisen median sovelluksia saamme esille maantieteellisen alueemme tai sukupuolemme mukaan räätälöityjä hakutuloksia, ehdotuksia ja mainoksia. Käytännössä huomaamme kohdennetun mainonnan esimerkiksi siten, että aiemmin verkkokaupassa tarkastelemamme tuotteen kuva ilmestyy hakutulosten sivupalkkiin. Vaikeampaa on sen sijaan huomata esimerkiksi viime aikoina yleistynyttä käyttäjäkohtaista tuotehinnoittelua, joka voi sekin perustua aikaisempiin kulutustapahtumiimme – tai vaikkapa siihen, että käytämme Applen tuotteita PC-laitteiden sijaan.

Internet-käyttäjistä kerättyä dataa käytetään toki myös teknisten laitteiden ja sovellusten käyttäjäystävällisyyden parantamiseen. Aikaansaatu käyttäjäystävällisyys voi käyttäjän kannalta tarkoittaa tietyn sisällön taianomaista ilmestymistä tietokoneen näytölle aivan kuin kyseinen laite tai sovellus pystyisi lukemaan ajatuksemme. Meille tarjotaan myös aiemman toimintamme pohjalta räätälöityjä uutiskirjeitä optimaalisesti ajastettuna. Käyttäjäkokemuksemme voi olla niin positiivinen, että emme edes halua ajatella kriittisesti meitä koskevan tiedon hyödyntämisen kaupallisia tarkoitusperiä.

Me emme todennäköisesti voi koskaan tietää tarkasti, mitä tietoja meistä Internetin käyttäjistä kerätään – puhumattakaan sen hallitsemisesta, miten tätä tietoa mahdollisesti nyt tai tulevaisuudessa käytetään. Internet-läsnäolo on tästä epätietoisuudesta huolimatta useimmille meistä välttämättömyys arkisten asioiden hoitamisen, työn, opiskelun tai sosiaalisen elämän kannalta.

Hallitsemattoman poukkoilun sijaan kannattaisikin mieluummin ajatella oman Internet-toimijuuden tietoista ja määrätietoista haltuunottoa sekä oman tietoturvallisuuden varmistamista mahdollisuuksien mukaan. Tekijänoikeuksien menettämisen osalta monet pelkomme ovat ennenaikaisia, koska koko tekijänoikeuskonsepti tulee todennäkäisesti tulevaisuudessa muuttumaan uuden mediakäyttäytymisemme mukaiseksi.

Aallon harjalla vai virran vietävänä? Navigointia kehittyvässä informaatioympäristössä. IFLA:n trendiraportin näkemyksiä – IFLA Trend Report 2014.

Four basic steps to Protecting Your Digital Privacy in 2015 (Internet Society 28.1.2015)

Your Online Choices – a guide to online behavioral advertising

What are you revealing online? Much more than you think (Thu-Huong Ha 7.1.2014)

Sähköinen CV & portfolio

”Read all about it…”

Oma kotisivu ratkaisee näppärästi ansioluettelon päivitysongelmat: virtuaalinen CV on aina ajan tasalla.

CV:n päivittämisestä tuli minulle ajankohtainen asia vajaa vuosi sitten luopuessani vakinaisesta työpaikasta. Samaan aikaan minulle oli kertynyt valtaisa määrä taiteellisesta työstäni kertovaa materiaalia, jota en ollut koskaan ehtinyt työstää portfolion muotoon. Blogin perustamisesta olin myös haaveillut jo jonkin aikaa. Oma kotisivu ratkaisi CV:n ja portfolion esittelyn ongelmat ja tarjosi alustan blogin perustamiseen.

Henkilökohtaisen web-sivuston rakentaminen toimi hyvänä kertauksena verkkojulkaisuprosessiin. Minulla oli aikaisempaa kokemusta web-sivustojen tekemisestä mm. Dreamweaver-editorilla ja Plonella. Valitsin tällä kertaa sivuston alustaksi kuitenkin WordPressin, koska se on joustava ja nykyaikainen web-julkaisutyökalu, ja halusin samalla oppia käyttämään sitä sujuvasti. WordPress kehitettiin alunperin blogijulkaisuja varten mutta viime vuosina siitä on tullut myös suosituin verkkosivustojen julkaisutyökalu.

Sivuston rakentamisessa olen hyödyntänyt sekä valmista WordPress-teemaa (Connect) että aiempaa kokemustani web-editorien käytöstä ja koodauksesta. Valmisteemoihin sisältyvät sivupohjat nopeuttavat julkaisua mutta samalla ne rajoittavat jonkin verran sivuston visuaalista ilmettä. Persoonallista ilmettä teeman pohjalta rakennetulle sivustolle saa mm. omilla fontti- ja värivalinnoilla ja räätälöidyillä header-kuvilla. Kaikki tämän sivuston sivuston kuvat ovat itse tuottamiani ja muokkaamiani.

WordPressin teemasivustolle voi myös halutessaan asettaa omia sivustokohtaisia CSS-tyylimäärityksiä. Valmisteemat tarjoavat myös koko joukon erilaisia widgettejä eli ”vimpaimia” tai pienoisohjelmia, joilla web-sivun saa helposti ”runsaamman” näköiseksi. Esimerkiksi Instagram-widget tuo sivustolle katsauksen viimeisistä Instagram-päivityksistä ja Twitter-widget taas koosteen uusimmista tviiteistä. Itse en näistä vimpaimista kovinkaan paljoa innostunut, koska ne tekevät sivuista helposti sotkuisen näköisiä. SoMe-sisällöt linkittyvät sen sijaan sivustolle ”sosiaalisen menun” pallukoiden kautta.

Sivustoni sijaitsee WordPressin omalla palvelimella. Käytän sovellusta joustavasti selaimen kautta ja näen välittömästi sivustoni sisällön muotoutumisen ja skaalautuvuuden eri laitteille. Hallintakäyttöliittymän tunnistautumisessa käytän turvallista kaksivaiheista sisäänkirjautumista, jonka toisena vaiheena on Googlen Authenticator-appsin joka kirjautumiskerralla erikseen generoima numerokoodi.

Sivuston tekeminen oli kaikin tavoin hauska ja opettavainen projekti – web-julkaisussa yhdistyvät mieleiselläni tavalla estetiikka ja tekniikka.

Toivottavasti pidät sivuistani ja luet joskus blogiani!